Sisuradion Sarjat

Suomalaisvanhemmat auttavat oppilaita enemmän läksyissä kuin ruotsalaiset, sanoo Ruotsissa opettava opettaja. Oppilaissa ja vanhemmissa aavan meren eri puolilla on eroa. Johtuuko se siitä, että suomalainen koulu on hitaasti kääntyvä laiva, kun taas Ruotsissa poliittiset aallot ovat vaihtaneet koulun kurssia useasti? Vieraat: Ida Prax, Ruotsissa asuva vanhempi Gabriel Heller-Sahlgren, tutkija ja kirjailija, Institutet för näringslivsforskning, London School of Economics  Harri Saramola, rehtori, Tuusulan kunta Ann-Sofie Kunell, opettaja, Västerås Kuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se  Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Ruotsia ja Suomea pidetään tasa-arvoisuuden huippumaina, mutta kotityöt kaatuvat yhä suurilta osin naisten niskaan. Miksi puolisoiden on niin vaikea päästä yhteysymmärrykseen kotitöiden jakamisesta? Vieraat:  Tommi Pajala, Suomessa asuva vanhempi Fanny Ambjörnsson, Tukholman yliopiston sukupuolitutkimuksen professori Johanna Närvi, Sosiaalipolitiikan erikoistutkija, Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL  Kuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se  Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Suomessa on perinteisesti opetettu lapsia tottelemaan, mutta asetelma on muuttumassa, sillä monet kovassa kurissa kasvaneet vanhemmat eivät halua samaa omille lapsilleen. Ruotsissa sen sijaan lasten kanssa neuvotellaan pidempään ja lapsilta pyydetään asioita. Vieraat: Sanna Putila, Ruotsista Suomeen muuttanut vanhempi Markus Lyyra, Ruotsissa ja Suomessa asuva vanhempi Louise Hallin, psykoterapeutti Jari Sinkkonen, lasten psykiatri Kuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se  Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Suomalaiset miehet ottavat vanhempainvapaasta vain kymmenesosan ja moni jättää senkin käyttämättä. Ruotsissa samassa tilanteessa oltiin parikymmentä vuotta sitten. Mistä tämä johtuu? Eivätkö suomalaiset äidit anna isille tilaa vai pitäisikö Suomessa ottaa oppia ruotsalaisilta työnantajilta? Vieraat:  Sanna Putila, Ruotsista Suomeen muuttanut vanhempi  Markus Lyyra, Suomessa ja Ruotsissa asuva vanhempi Annika Saarikko, Suomen keskustapuolueen puheenjohtaja ja tiede- ja kulttuuriministeri Li Andersson, Suomen vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri Philip Hwang, Göteborgin yliopiston psykologian professori Kuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se   Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Kauden viimeisessä jaksossa Anni ja Pamela kertovat kuulijatarinan, jossa salsapari joutui seksuaalisen painostuksen kohteeksi. Lisäksi kuulemme jo viimekaudelta tutut kauden nopeet mokat, eli mokatykitystä luvassa!  Ont i Gurkan avslutar denna säsong med en fanfar av snabba språkmissar. finska@sverigesradio.se

Tällä kertaa etsitään isäpapan pudonneita sukukalleuksia koko perheen voimin. Lisäksi kysellään, löytyisikö tavaratalosta sopivaa paikkaa virkistäville nokkaunille. finska@sverigesradio.se

Anni ja Pamela käyvät läpi erään kuulijan kirjavaa kielimokahistoriaa aina sappileikatuista hevosista asemieheen. Lisäksi kuulemme urbaanin legendan Tukholman yössä pusua havittelevasta suomalaistytöstä.  I Ont i Gurkans nyaste avsnitt frågar sig Anni och Pamela, vad heter t-banestationerna egentligen? Vem ÄR den där Åke som håller på med sin show...? När ska han få gå i pension?  Vi får också höra om en lyssnare som föll av en gallopererande häst.  finska@sverigesradio.se

Mokapostilaatikosta löytyy tällä kertaa kuulijatarinoita pahasti velkaantuneista kanafileistä. Kuulemme myös harvinaisen pomottelevista suomalaisista. Ont i Gurkan bjuder på historien om de väldigt skuldsatta kycklingfiléerna. VI får också om hur en finländare blev lite extra mycket chef.  finska@sverigesradio.se

Suomalais-ruotsalaiset kielimokat vievät sinut tällä kertaa Ruotsin rajojen ulkopuolelle. Saamme muun muassa kuulla, miksi vastasyntyneiden on tärkeää tutustua suureen ja mahtavaan Neuvostoliittoon. Lisäksi kuulemme, miten natiiviruotsalainen puolestaan kielimokailee tällä kertaa Suomessa! Ont i Gurkan goes international och vi får höra om varför nyfödda i Finland prompt ska bekanta sig med stora och mäktiga Sovjet. Och vi får också hur svenskar språkmissar på andra sidan Östersjön.  finska@sverigesradio.se

Ihan niin kuin onnettomuudetkin, myös kielimokat tapahtuvat useimmiten kotiympäristössä. Tässä jaksossa kuulemme muun muassa, kuinka käy peräreikäänsä ihmettelevälle asunnonvuokraajalle. Kuulemme myös, millaista on jakaa asunto norjalaisen kalan kanssa. Ont i Gurkan är tillbaka med lyssnarnas lysande språkmissar. I detta avsnitt handlar det om språkgrodor som, likt de flesta andra olyckor, sker i hemmamiljö. Vi får också höra om hur det är att dela bostad med en finsk sej. finska@sverigesradio.se

Uusimassa kielimokapläjäyksessä kurkistetaan kiitollisina vyön alle. Uudessa jaksossa kannustetaan myös spontaaniin romantiikkaan laivaterminaalissa. Saamme lisäksi kuulla tarinan siitä, kun kiire suomenlaivalle on niin palava, että paikalle on kutsuttava paloauto.  Ont i Gurkan gräver djupare bland språkmissarna! Vi får höra om hur ett par uppmanades att visa lite spontan romantik i färjeterminalen, samt om hur en familj fick så bråttom till Finland att de tillkallade räddningstjänsten. finska@sverigesradio.se

Tässä jaksossa menneillä vuosikymmenillä Ruotsiin muuttaneet suomalaiset muistelevat kielimokiaan 70 ja -80 luvuilta. Lisäksi opimme ruotsinsuomalaisten olevan harvinaisen reipasta porukkaa, sillä he haluavat aina kävellä joka paikkaan. Ont i Gurkan blickar tillbaka då finländare minns sina språkgrodor från 70- och 80-talen. "Brinner det?" kunde man som finländare fråga, när man undrade ifall någon hade en tändare. En annan lyssnare berättar om hur hen undrade varför det inte gick att posta brev på Göteborgs-Posten.   finska@sverigesradio.se

Tässä jaksossa Anni ja Pamela liikkuvat terveydenhuollon piirissä. Kuulijatarinoiden perusteella suomalaiset ovat kovia paasaamaan valkovuotokriisistä. Osalla tuntuu olevan ongelmia päihdeaineiden kanssa juuri öiseen aikaan... Ont i Gurkan djupdyker i temat hälsa! Anni och Pamela hittar riktiga pärlor bland språkmissarna. Eller vad sägs om mannen som beklagar sig för läkaren över att han knarkar så mycket på natten, att hans fru inte kan sova? Vi får också höra om en flytningskris som väcker starka känslor. "Går igång på att tvätta händer" skakade hand med högsta ledningen efter att ha tvättat händerna, och utbrast "oj, jag är helt våt".    finska@sverigesradio.se

Anni ja Pamela palaavat rikospaikalle uusien Ont i Gurkan- jaksojen kera! Kauden avausjaksossa ehdotellaan sopimattomia treeniasentoja personal trainerille. Lisäksi käännetään suomalaisia sananlaskuja ruotsiksi ja katetaan pöytä koreaksi ulkomaalaisia vieraita varten - sisäelimillä. Anni och Pamela är tillbaka med Ont i Gurkan, programmet fulladdat med lyssnarnas bästa och värsta språkgrodor! I det första avsnittet får vi höra om hur en intet ont anande personal trainer får några oanständiga förslag. Vi direktöversätter ett par ordspråk, som till exempel "man ska inte slicka förrän det droppar" och tipsar om varför det kan vara bra att inte säga "varsågod, istukka". Vilket alltså betyder varsågod sitt, moderkaka. finska@sverigesradio.se

Kipupiste haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Tässä jaksossa juontaja, terapeutti Pirita Jaaksi tapaa Annukan ja Jimmyn, jotka ovat neljän lapsen vanhempia. Perheen lapsilta löytyy sekä adhd- että autismidiagnoosit. Kipupistettä juontaa Tukholmassa asuva kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi. Tuottaja: Heidi Herrmann heidi.herrmann@sverigesradio.se

Voi sanoa, että Ruotsissa on asunut suomalaisia kautta aikojen. Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Keitä sitten olivat edeltäjämme, mistä he tulivat, miten hankkivat leipänsä? Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan kolmannessa jaksossa kuulemme, minkälaisia suomalaisten jälkiä löytyy vuosisatojen takaisesta maalaustaiteesta, kirjoista ja kirjoituksista ja myös varhaisen järjestöelämän kautta dokumentoituna. Mistä painettiin ensimmäiset suomenkieliset kirjat, missä sijaitsi kapakka nimeltä Finska Himmelen, kuka suomalainen eteni kuninkaallisen kirjaston johtajaksi? Tutustu Ruotsissa asuvien suomalaisten tuhatvuotiseen historiaan! Ruotsinsuomalaisten historiasta kertovan Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan tuotti Inkeri Lamér vuonna 1999 ja uudelleen toimittivat Soili Huokuna ja Merja Laitinen. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Suomalaisia täällä on asunut valtakunnan synnystä alkaen, tuhatkunta vuotta. Myös monet suurista kulttuuripersoonallisuuksista ovat olleet suomalaissyntyisiä. Tässä sarjan toisessa jaksossa avautuu henkilögalleria. Kymmenkunta Ruotsissa viime vuosituhannella asunutta suomalaissyntyistä merkkimiestä ja -naista esittäytyy. Yksi jos toinenkin kirjoitti tai sävelsi, muuan heistä oli keksijä ja Ruotsin akatemian jäsen, etenipä joku arkkipiispaksi asti. Tutustu Ruotsissa asuvien suomalaisten tuhatvuotiseen historiaan! Tässä jaksossa esiin astuvat: karhunkaataja Pekka Huuskoinen, arkkipiispa Karl Henrik Menander, Ruotsin akatemian jäsen ja keksijä Abraham Niklas Edelcrantz, piispa Frans Mikael Franzén, säveltäjä Bernhard Henric Crusell, kirjailijat Fredrika Bremer ja Saara Wacklin, sekä kuvataiteilija Wilhelm von Wright.  Ruotsinsuomalaisten historiasta kertovan Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan tuotti Inkeri Lamér vuonna 1999 ja uudelleen toim

Voi sanoa, että Ruotsissa on asunut suomalaisia kautta aikojen. Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Keitä sitten olivat edeltäjämme, mistä he tulivat, miten hankkivat leipänsä? Savolaiset kaskesivat Ruotsin metsiä viljelykelpoisiksi pelloiksi, samoihin aikoihin poltettiin suomalaisnaisia noitina Tukholman rovioilla. Toiset olivat keppikerjäläisiä, toiset karhunkaatajia, eräät upporikkaita. Yksi jos toinenkin kirjoitti tai sävelsi, muuan heistä hoiti kuninkaan hevosia ja eli kahden ihmisen iän, etenipä joku arkkipiispaksi asti. Tutustu Ruotsissa asuvien suomalaisten tuhatvuotiseen historiaan! Ensimmäisessä jaksossa kuljetaan Ruotsi-Suomen aikaisissa savupirteissä ja suomalaismetsissä sekä myös 1600-luvun kapeilla kujilla Tukholmassa. Ruotsinsuomalaisten historiasta kertovan Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan tuotti Inkeri Lamér vuonna 1999. soili.huokuna@sverigesradio.se  merja.laitinen@sverigesradio.se

Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirkin vuoden 2020 kalenterissa oli merkinnät kansainvälisistä kirjamessuista. Kaikki messut peruttiin, mutta ne järjestettiin digitaalisesti. Hän pitää korona-ajan parhaimpana puolena hektisen matkustamisen poisjääntiä. Aika on ollut myös meditatiivista. Se on ollut tervetullutta, ja Eleonoora Kirk on voinut rauhassa odottaa maaliskuussa 2021 syntyvää lastaan. Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

Toimittaja-kirjailija seisoi takapihallaan maaliskuussa 2020 ja juhlisti yksin esikoisteoksensa Förstfödd ilmestymistä. Tarkoitus oli juhlia suuremminkin ja lähteä kertomaan kirjasta yleisötilaisuuksiin, mutta korona pisti kapulan rattaisiin. Pandemiasta huolimatta kirja on löytänyt lukijansa. Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se