Sisuradion Sarjat

Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirkin vuoden 2020 kalenterissa oli merkinnät kansainvälisistä kirjamessuista. Kaikki messut peruttiin, mutta ne järjestettiin digitaalisesti. Hän pitää korona-ajan parhaimpana puolena hektisen matkustamisen poisjääntiä. Aika on ollut myös meditatiivista. Se on ollut tervetullutta, ja Eleonoora Kirk on voinut rauhassa odottaa maaliskuussa 2021 syntyvää lastaan. Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

Toimittaja-kirjailija seisoi takapihallaan maaliskuussa 2020 ja juhlisti yksin esikoisteoksensa Förstfödd ilmestymistä. Tarkoitus oli juhlia suuremminkin ja lähteä kertomaan kirjasta yleisötilaisuuksiin, mutta korona pisti kapulan rattaisiin. Pandemiasta huolimatta kirja on löytänyt lukijansa. Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

Skånen tanssiteatterin toimitusjohtaja ja taiteellinen johtaja Mira Helenius Martinsson on koronan takia joutunut tekemään jokaisen suunnitelman osalta myös pari varasuunnitelmaa. Aika on myös pakottanut innovatiivisiin ratkaisuihin. Itse hän sanoo, että pandemian aikana tunne tanssin tärkeydestä on korostunut entisestäänkin. Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

Viranomaisten tiedotus koronasta yrittäjille on ollut koko ajan puutteellista ja omia tulkintoja on täytynyt tehdä, sanoo Hannu Cronemyr. Hän avasi golf- ja konferenssihotellin juuri ennen kuin korona alkoi levitä Ruotsissa. Alkujärkytyksen ja lukuisten peruutusten jälkeen, onni kääntyi kuitenkin yllättäen. Kesästä 2020 tuli odottamattoman hyvä. Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

Pandemia-ajan diplomatiaa hoidetaan digitaalisesti, kun fyysisiä tapaamisia ei voida järjestää. Tukholman Suomen suurlähettiläs Liisa Talonpoika kertoo, miten korona on muuttanut hänen arkeaan. Nyt kun pandemia on hankaloittanut matkustamista, Liisa Talonpoika sanoo arvostavansa liikkumisvapautta enemmän kuin koskaan. Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan on Virpi Inkerin toimittama ja tuottama sarja. Siinä keskustellaan eri aloilla työskentelevien kanssa koronapandemian vaikutuksista työntekemiseen sekä yksityiselämään. virpi.inkeri@sverigesradio.se

Kipupiste haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Sarjan viidennessä osassa terapeutti Pirita Jaaksi tapaa hyvinvointivalmentajan Tuija Rantasen, joka kärsi stressistä ja alituisesta suorittamisesta. Jaksossa puhutaan stressin vaikutuksesta uneen ja unen merkityksestä psyykkisen hyvinvointiin. - Olin varmaan  tyypillinen äiti, joka halusi tehdä kaiken itse, ja hyvin. Minun piti olla joka paikassa... Loin itselleni sellaista kiirettä, kertoo Tuija Rantanen. Uniongelmat ovat hyvin tavallinen keskustelun aihe terapian vastaanotolla ja ne littyvät usein haastavaan elämäntilanteeseen, kertoo terapeutti Pirita Jaaksi. Kipupistettä juontaa Tukholmassa asuva kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi. Tuottaja: Heidi Herrmann heidi.herrmann@sverigesradio.se

Kipupiste haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Sarjan neljännessä osassa terapeutti Pirita Jaaksi tapaa esikoulunopettajan ja pienen lapsen äidin Ria Aintilan, jolla on kokemusta yksinäisyydestä eri elämänvaiheissa. Kun muutin Tukholmaan vuonna 2013, jätin perheeni ja kaikki kaverit Suomeen. Vaikka Ruotsissa olikin työ, uusi poikaystävä ja uusia kavereita, niin tuntui siltä, että jokin läheinen kontakti puuttui. Tunsin itseni tosi yksinäiseksi. Myöhemmin Ria Aintilan parisuhde päättyi ja 27-vuotiaana hän muutti ensimmäistä kertaa omaan asuntoonsa. Yksinoloon hän ei ole vielä tottunut ja koronapandemia on supistanyt sosiaalisia kontakteja entisestään. Se on sellainen paniikki. Tulen tosi hermostuneeksi, kun olen yksin. Haluaisin hirveän mielelläni tehdä ja jakaa aikaani toisen kanssa, Ria Aintila kertoo ohjelmassa. Terapeutti Pirita Jaaksi kehottaa ottamaan yksinäisyyden tunteen puheeksi esimerkiksi juuri terapeutin vastaanotolla. Sanoittaminen ja tunteen purkaminen rauhoitt

Kipupiste haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Sarjan kolmannessa osassa terapeutti Pirita Jaaksi tapaa johtamisen valmentajan Marika Nikkisen, joka on kärsinyt voimakkaasta ahdistuksesta. Pelko valtaa koko kehon, varpaista hiuksiin. Tuntuu siltä, että mä en selviä tästä, mitä mä olen tekemässä. Tulee kokonaisvaltainen tunne siitä, että vieras valta on hyökännyt kehoon ja keho on hälytystilassa, kuvailee johtamisen valmentaja ja  kahden lapsen äiti Marika Nikkinen omaa ahdistustaan. Marika Nikkinen koki vuonna 2015 masennuksen ja työuupumuksen. Sen jälkeen oma lapsi sairastui ykköstyypin diabetekseen. Lisäksi Nikkisen äiti sairastui syöpään ja menehtyi. Ahdistus oli kovaa ja johti m.m. paniikkikohtauksiin. Nyt Marika Nikkinen kokee, että ahdistus kuitenkin kuuluu normaaliin elämään. Kun on ollut paljon haasteita elämässä yhtä aikaa, niin ymmärtää, ettei elämä voi olla vain helppoa. Täytyy myös antaa itsensä olla niissä haastavissa tunteissa. Se ei ole helppoa, mutta se on n

Tässä ohjelmassa palaamme urheilumuistoihin, jotka ovat saaneet katsojat ja selostajat sekoamaan riemusta, ja keskustelemme voittamisesta. Vieraina: Risto Pakarinen, Charlotte Kalla ja Teddy Lucic. "Hopeaa tulee, Ruotsi kultaa, Suomi hopeaa, ja Saksa pronssia, mahtavaa!" Suomen Ylen selostaja hehkuttaa Sotjin olympialaisissa vuonna 2014. Ruotsin Charlotte Kalla on juuri kirinyt Suomen ohi voittoon naisten viestin loppumetreillä. Oikeastaan kukaan ei harmittele, että Ruotsi voittaa, vaan suomalaiset iloitsevat hopeastaan. Tässä ohjelmassa Torniolaaksossa kasvanut Charlotte Kalla kertoo, miltä tuntui ylittää maaliviiva tuona hetkenä, ja mikä sai hänet kirimään uskomattomalla tavalla voittoon. Ohjelmassa keskustelemme myös siitä, miten juuri jääkiekossa Suomen ja Ruotsin vastakkainasettelu on ollut niin kovaa. Koko Suomi sekosi, kun Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruutensa vuonna 1995. Suomalaiset juhlivat villisti Helsingin ja Tukholman kaduilla, ja Torniossa suomalaiset ajoivat autokulkueissa

Palaamme vaikeisiin muistoihin ja epätoivoisiin urheiluhetkiin, ja keskustelemme häviämisestä. Vieraina: Jenni Hiirikoski, Risto Pakarinen ja Erkka Petäjä. Hiihtäjä Juha Mieto opetti suomalaiset häviämään, ja tavallaan häviämistä harjoitellaan paljon enemmän kuin voittamista. Silti tiettyjen häviöiden hyväksyminen ja unohtaminen on vaikeaa. Vieläkin tulee mieleen asioita, jotka ovat tapahtuneet 18 vuotta sitten. Tiettyjä asioita ei unohda koskaan, sanoo entinen Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaaja Erkka Petäjä. Petäjän mielestä häviämisen taito on tärkeä taito elämässä, myös urheilukenttien ulkopuolella. Jääkiekkoasiantuntija Risto Pakarinen on samaa mieltä. Kun on kauan mukana, niin tulee sekä voittoja ja tappioita. Ne pitää kestää ja mennä eteenpäin. Häviämisestä ei tarvitse tykätä, mutta ei pitäisi ylistää huonoa häviämistä, sanoo Pakarinen. Ja joskus urheilijat pääsevät tappioista yli nopeammin kuin katsojat. Vuonna 2019 Suomi hävisi jääkiekon mm-finaalin karulla tavalla, kun Suomen jatkoaikamaali hyl

Kulttuuridokumentissa pohdintaa savupirtissä ja kuusen alla. Tutkimme suomalaismetsien laulu- ja loitsuperinnettä Alftan suomalaismetsissä, Taalainmaan, Gästrikelandin ja Gävleborgin rajamaastossa. Savunhajuisia loitsuja metsästä ja savupirtistä "Rollota rollota lakea myöten  Torvesta sisällen lakeisesta pihallen!  Lauloi eräs akka savulle." Kun savolaiset tulivat 1500-1600-luvulla suomalaismetsiin, oli heillä mukanaan kirves, korpirukiin siemenviljat ja suuri määrä loitsuja ja lauluja. Metsäsuomalaisilla oli loitsu melkein kaikesta ja se tehtiin useimmiten Kalevalasta tuttuun runomittaan ja laulettiin perinteisillä sävelillä. Metsäsuomalaisilla meni jonkin aikaa paremmin kuin naapureillaan. Hyvinä vuosina oli korpiruissato valtaisa. Oppaina Alftassa: Museonjohtaja Maths Östberg ja suomalaismetsien loitsuista luennoiva laulutaiteilija Anna Fält. Toimittaja Kirsi Blomberg. Sveriges Radio Finska finska@sverigesradio.se

Kirjailija Väinö Linnan syntymästä on 100 vuotta. Hänen teoksensa Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla on käännetty kymmenille kielille. Niistä on myös tehty elokuvia, viimeisin vuonna 2017. Juhlaohjelmassamme kuullaan Väinö Linnan ja Ragnar Lassinantin keskustelu vuodelta 1962 sekä tuoreet Panu Rajalan ja Yrjö Varpion haastattelut, kumpikin Linna-asiantuntijoita. Mukana myös ruotsinsuomalaisten lukijoiden mietteitä Linnasta. Väinö Linna onnistui muuttamaan suomalaisten näkemystä jatkosodasta romaanillaan Tuntematon sotilas, arvioi Linnan muistelmateoksen Päivä on tehnyt kierroksensa toimittanut kirjailija ja tutkija Panu Rajala. Suhteet Ruotsiin olivat Linnalle tärkeät, hänen kirjojaan luettiin paljon täällä, tietää kirjailijan elämäkerran kirjoittanut kirjallisuusprofessori emeritus Yrjö Varpio, joka tunsi Väinö Linnan henkilökohtaisesti.  "Ruotsissa hänellä oli myös tuttavia, esimerkiksi toimittaja, politikko ja myöhemmin maaherra Ragnar Lassinantti ja kirjastomies Harry Järv", kuvailee Yrjö V

Tyresöläinen Lauri Pihlajamaa (1932-2020) kuului ensimmäisiin ruotsinsuomalaisiin, joilla oli kuollessaan korona. Lauri Pihlajamaa oli monen ruotsinsuomalaisen tuntema pappi Keski-Ruotsissa ja myöhemmin Tukholman seudulla. Hän palveli 1975-1997 Eskilstunassa ja Torshällassa sekä myöhemmin Tyresössä, Öster-Haningessa ja Tukholmassa. Keski-Pohjanmaalta Vetelin kunnasta kotoisin ollut Pihlajamaa oli pappi, historioitsija, saksan harrastaja ja opettaja sekä perheenisä. Hän ehti elää yli 20 vuotta aktiivista elämää eläkkeellä ennen kohtalokasta maaliskuuta 2020. Lauri Pihlajamaata muistelevat tytär Kristiina Mellin, sisar Liisa Anjum sekä työtoverit Eila Kastu ja Maija Toivola. "Ensimmäiset muistot minulla on kotoa ja päiväkodista ja varsinkin, kun sinne käveltiin isän kanssa käsi kädessä", tytär Kristiina Mellin kertoo. "Hänellä oli vahva, vakaa ja turvallinen usko. Hän oli tietoinen siitä, mitä halusi ja uskalsi sanoa asiansa. Hänellä oli aina pilke silmäkulmassa", kertoo työtoveri Maija Toivola. Toimittajat

Sinikka Guri (1939-2020) muutti teini-ikäisenä Pohjois-Savosta Maaningalta Solnaan Tukholman seudulle. Koronaa hän sairasti vanhainkodissa. Sinikka Guri ehti olla töissä muun muassa leipätehtaalla, siivoojana ja lasten päivähoitajana sekä vastata omalta osaltaan perheensä arkirutiineista. Hän joutui muuttamaan dementian takia kotoaan alkuvuodesta 2020 juuri ennen pandemian tuloa Ruotsiin. Sinikka Guria muistelevat ohjelmassa tytär Christina Guri Elmquist ja leski Heimo Pirhonen. "Kymmenes päivä huhtikuuta vanhainkodista tuli tieto, että hänellä oli korona ja viisi päivää myöhemmin hän nukkui pois", leski Heimo Pirhonen muistelee. Toimittajat:  Jorma Ikäheimo  jorma.ikaheimo@sverigesradio.se  Maria Repitsch maria.repitsch@sverigesradio.se  Loppumiksaus:  Emilia Martin

Motalassa pitkään asunut Matti Hiltunen (1946-2020) tuli Lapista, Posiolta Ruotsiin suurena muuttovuotena 1968. Hänet tunnettiin Ruotsissa menestyneenä jousiampujana. Aluksi Husqvarnassa asuessaan Matti Hiltunen tutustui tulevaan vaimoonsa Helmiin, joka hänkin on kotoisin Suomen Lapista. Häitä vietettiin Hultsfredissa dramaattisesti: suomea osaamaton pappi vaati vihkimiseen paikalle tulkin, joka kuitenkin liikuttui niin paljon, että itki valtoimenaan. Mattia muistelevat leski Helmi Hiltunen, tytär Jaana Jonasson, tyttärentytär Cecilia Jonasson ja pitkäaikainen ystävä Veikko Valtanen. "Hän treenasi (jousiammuntaa) myös kotona kuminauhoilla, hyppi ja pomppi ja sanoi että näin sinunkin pitää tehdä", puoliso Helmi Hiltunen palauttaa mieleen. Toimittajat: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.se Maria Repitsch maria.repitsch@sverigesradio.se Loppumiksaus: Emilia Martin

Norrköpingiläinen Taimi Kumakari (1926-2020) eli pitkän elämän ennen kuin joutui pandemian uhriksi. Kemijärveltä kotoisin ollut Taimi muutti Ruotsiin yhdessä miehensä ja kuuden lapsensa kanssa 1960-luvun alussa. Ruotsiin muutto itsenäisti Taimin elämää: tuli oma työ tekstiilitehtaassa, oma raha, oma auto ja avioero. "Se oli tärkeä hänelle se auto, että pääsee Suomeen. Mobiilikin (kännykkä) oli tärkeä. Hän ei ensiksi halunnut sitä, mutta sitten se meni siihen, että se oli tärkein vehje", poika Tauno Kumakari muistelee. Taimi Kumakaria muistelee pojan Tauno Kumakarin lisäksi pojantytär Jane Lindkvist. Toimittajat: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.se Maria Repitsch maria.repitsch@sverigesradio.se Loppumiksaus: Emilia Martin

Prästen Lauri Pihlajamaa (1932 - 21.03.2020) flyttade med sin familj från Finland till Sverige år 1975. I sitt yrke som präst kom han att bli en uppskattad arbetskamrat. "Han var en fantastisk pappa." Så minns dottern Kristiina Mellin sin far Lauri Pihlajamaa På fritiden läste och lärde sig Lauri Pihlajamaa mycket om den finska kyrkans historia. Kunskaper som han sedan dokumenterade i flera böcker. Han arrangerade körresor till utlandet och språkkurser i tyska för sina församlingsmedlemmar i Finska kyrkan i Stockholm. Aktiviteter som många uppskattade. Lauri Pihlajamaa berättade i en intervju i Sveriges Radio år 2002 om den finska församlingens historia i Stockholm. Dottern Kristiina Mellin, Lauris syster Liisa Anjum och kollegorna Eila Kastu och Maija Toivola berättar om arbetet och vänskapen med kollegan Pihlajamaa. "Jag känner mycket trygghet när jag tänker på min pappa. Han var en principfast, väldigt trygg och balanserad person. Han utstrålade lugn. Ibland kunde han vara ganska fåordig. Vi andra tillfäl

Sinikka Guri (1939- 15.04.2020) flyttade som 16-åring från östra Finland till Sverige. Hennes man, barn och barnbarn hade en stor plats i Sinikkas hjärta i hela hennes liv. Hon bodde en kortare tid på ett vårdhem under år 2020. Där insjuknade hon i covid-19. Sinikka Guri kom till Sverige år 1955. Hon började arbeta som barnflicka, fortsatte som brödpackare och senare som lokalvårdare och barndagvårdare. På fritiden var hon ute i naturen och på familjens lantställe. Väva mattor och måla tavlor var något Sinikka ägnade sig åt när hon gick i pension. På grund av demens flyttade Sinikka Guri år 2020 in på ett vårdhem. Det var strax innan pandemin bröt ut i Sverige. Sinikka Guri insjuknade i covid-19. Strax efter att hon insjuknat infördes besöksförbud på det hemmet där hon bodde. I programmet hörs dottern Christina Guri Elmquist och Sinikkas man Heimo Pirhonen. "Det är väldigt smärtsamt att mamma skulle behöva dö ensam. Ingen ska behöva gå bort ensam. Det tycker jag är fruktansvärt. Jag förstår att läget är som

Matti Hiltunen (1946 - 29.06.2020) föddes i Posio i finska Lappland. Han kom till Husqvarna 1968, för att arbeta inom industrin. I Sverige fick Matti fru, barn och barnbarn. Matti fick till att börja med en förkylning med hosta. Förkylningen utvecklades och gav Matti svåra andningsbesvär. Han hade fått viruset covid-19. Det konstaterades när han sökte vård. Andningsbesvären försvårades ytterligare och han lades i respirator. Efter drygt tre veckor i respirator avled Matti Hiltunen. Vi hör Matti Hiltunens änka Helmi Hiltunen, deras dotter Jaana Jonasson och dotterdottern Cecilia Jonasson. Veikko Valtanen som var Matti Hiltunens barndomsvän från Finland berättar om deras vänskap som barn. "Jag talar fortfarande med Matti som om han vore kvar här hemma. Jag berättar för honom när jag sitter på stolen, som hans plats i köket. Jag har ett fotografi på Matti som jag talar till. Varje kväll säger jag god natt till honom. På morgonen säger jag god morgon", berättar änkan Helmi Hiltunen. "Ingen av oss förstod egentli

Taimi Kumakari (1926 -15.05.2020) flyttade från norra Finland till Norrköping år 1964. Då hade hon man och sex barn. I Sverige tog hon anställning på en textilfabrik och sedan skilde hon sig ifrån sin man. 93-åriga Taimi Kumakari fick ett hastigt avslut på sitt liv när viruset covid-19 fick spridning i Sverige. Vi hör sonen Tauno Kumakari och hans dotter Jane Lindkvist som berättar om Taimi Kumakari som mor och farmor. "Hon var en kvinna som var självständig och kunde klara sig själv. Hon var handlingskraftig och fick saker och ting gjorda. Hon hade en egen inre drivkraft. I naturen trivdes hon allra bäst. Hon växte upp under enkla förhållanden utan el och vatten. Jag fick ett intryck av att hon hade det hon behövde här i livet. Det viktigaste för farmor var hennes familj, kärleken och friheten att få vara den hon var och att hon fick göra det hon ville. Jag tror att hon trivdes med sitt liv", säger barnbarnet Jane. "Hon hade en egen bil. Hon körde ända fram tills hon var 86 år", säger sonen Tauno Kumakari.