Sisuradion Sarjat

Den inre kritikern den otrevliga rösten. Jokaisella on sisäinen kriitikko, joka ajoittain pistää epäilemään omia kykyjään. Se on kuin epämukava seuralainen, joka vähättelee ja kyseenalaistaa taitojasi. Sisäinen kriitikko iskee heikoimpiin kohtiin ja saattaa vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista ja toiveiden täyttymystä. Den inre kritikern den otrevliga rösten Vi har alla en inre kritiker inom oss som är negativ och en otrevlig röst. Den kan göra sig hörd när vi är på väg att uppnå våra mål. Din inre kritiker kan få dig att tvivla på din egen duglighet, kompetens och ifrågasätta dina livsval. Det kan innebära att det blir mycket svårare för dig att nå dina mål och drömmar.Manusförfattaren Kirsi Vikman har under flera decennier kämpat mot sin inre kritiker. Hon har ifrågasatt sitt skrivande och sin förmåga att utrycka sig på svenska. Efter flera års kamp har hon hittat sättet att hantera sin inre kritiker och har accepterat dess existens. Kirsi Vikman har bland annat skrivit manus till filmen Den bästa av

När självvärdet sviktar. Itsetunto on tiedollinen ja elämyksellinen kokemus itsestämme, se on tietoisuus omasta arvosta. Hyvä itsetunto on sitä, että kokee olevansa arvokas ja hyväksytty sellaisena kuin on. När självvärdet sviktar Självvärdet är det värde vi lägger på oss själva både tanke- och känslomässigt.Lågt självvärde kan vara en stor anledning som kan hålla dig tillbaka eller begränsa dig på många sätt. Det kan leda till andra problem, stora som små, till exempel svårigheter att inleda eller upprätthålla sunda relationer med andra människor. Det kan också leda till att man ger upp sina mål som man har satt upp.Acceptera mindre bra sidor, dina brister, utan att döma. I grunden är du bra och tillräcklig, tipsar livscoachen Aicha Gaye. Livscoachen Aicha Gaye samtalar med psykologen och författaren Angela Ahola om självvärdets påverkan i fjärde avsnitt i serien Coachen Aicha kohti onnistumista. Ahola är aktuell med boken Hundra dejter som hon skrev efter sin skilsmässa. Angela Ahola berättar också om

Hur övervinner man inre blockeringar? Sisäiset esteet saattavat katkaista tavoitteeseen pääsyn varsinkin, jos itse ikään kuin ruokkii niitä. Sisäiset jumiutumat kumpuavat usein pelkästä ajatuksesta, josta muodostuu mielipide ja lopulta rajoittava ajatusmalli. Hur övervinner man inre blockeringar? I livet kan vi ha blockeringar som hindrar oss från att nå våra mål. Blockeringar blir stärkta när du stödjer dem. Ofta kan dina blockeringar reflektera det perspektiv du har om din verklighet. Men en gång i tiden så har de endast varit en idé, som blir åsikter och därefter formas till begränsande övertygelser. Detta blir då utifrån ditt perspektiv. Vad händer om du skulle börja ifrågasätta dessa övertygelser? Coachen Aicha kohti onnistumista är en poddserie om motivation, mod och att övervinna sina rädslor. I tredje avsnittet möter livscoachen Aicha Gaye programledaren Mark Levengood och diskuterar temat Hur övervinner man inre blockeringar? Mark Levengood har jobbat i 40 i mediebranschen och har upplevt både t

Vad håller dig tillbaka från det du vill uppnå? Tie tavoitteisiin saattaa katketa sisäisten jumiutumien takia. Sen takia onkin hyvä tunnistaa seikat, jotka aiheuttavat paikalleen jäämisen. Joskus laitamme itse kapuloita rattaisiin, joskus taas sisäiset jumiutumat saattavat olla piilevinä alitajunnassa. Vad håller dig tillbaka från det du vill uppnå? Du kanske vill börja studera, byta jobb eller starta eget men upplever att någonting blockerar dig från detta.För att kunna uppnå dina mål så behöver du också identifiera dina blockeringar, det som håller dig tillbaka och begränsar övertygelser. Ibland är det vi själva som sätter käppar i hjulen för oss, i andra fall ligger det utanför oss. Blockeringar kan även ligga dolt i det undermedvetna berättar livscoachen Aicha Gaye.Printdesignern Suvi Järvelin jobbar sedan några år tillbaka på H&M i Stockholm. Hennes väg till designeryrket har kantats av tvivel och dåligt självförtroende. Hon växte upp i ett konstnärshem i Helsingfors och har alltid älskat att teckna

Vad är ditt varför? Omien tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää pohtia, onko saavutusten kohde todellakin sitä, mitä haluaa. Ohjelmassa elämänvalmentaja Aicha Gaye tapaa tanssija, koreografi ja teatterinjohtaja Jukka Korven, joka kertoo, miten ja milloin hänelle selkiintyi uravalinta. Vad är ditt "varför? För att få klarhet vad ditt mål är så är det viktigt att förstå varför  du har just detta mål? Att förstå varför du vill göra det du gör kommer att hjälpa dig behålla motivationen uppe, det blir din drivkraft framåt.Jukka Korpi har under flera decennier varit verksam som dansare och koreograf i Sverige. Just nu arbetar han som teaterchef för sverigefinska Uusi Teatteri sedan flera år tillbaka. Jukka Korpi berättar i programmet när och hur han fick klarhet för sitt yrkesval, om motgångar samt vad hans drivkraft är. Han kommer från finska Kuortane i Österbotten och där var det väldigt sällsynt att en kille gick på danslektioner på 1980-talet. Miksi teet, sitä mitä teet? Haluatko todellakin sitä, mitä luu

Ohjelma perehtyy Ruotsin rahahuoltoon, kruunun olemukseen sekä siihen, mitä käytössä olevat setelit ja kolikot kertovat meille. Piipahdamme myös kryptovaluuttojen maailmassa. Tarina alkaa 200 kruunun setelistä. Miksi meillä on kruunu ja mikä rooli rahajärjestelmässä on Ruotsin valtionpankilla eli Riksbankenilla? Puhumme myös rahojen painamisesta ja lyömisestä sekä mietimme kruunujen valmistamisen kustannuksia. Ohjelmassa paljastetaan myös, miten paljon kultaa me kaikki omistamme keskuspankkimme kautta.Keskustelun aiheena on myös Ruotsin valuutan turvallisuus maailmantalouden myrskyissä sekä pohdimme piensäästäjän asemaa ja kryptovaluuttoja.Käteistä ja kultaa -ohjelma kurkkaa lisäksi syvälle Ruotsin nykyisiin rahoihin, joiden symboliikkaa pohdimme.Asiantuntijoina ovat Jussi Hiljanen SEB:stä sekä arkeologi ja numismaatikko Eeva Jonsson Kuninkaallisesta kolikkokabinetista Ruotsin talousmuseosta.Käteistä ja kultaa -ohjelman on toimittanut Jorma Ikäheimo alkuvuodesta 2022. Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesr

Noin kahdeksan vuotta sitten Nidal Kershin kahvila oli menossa kohti perikatoa. Ohjelmassa kuulet, miten Nidal käänsi yrityksensä menestykseen ja palkintoehdokkuuksiin falafelin voimin. 38-vuotias Nidal Kersh on tukholmalainen, palestiinalainen ja ruotsinsuomalainen. Hän on valtiotieteen maisteri, monikielinen ja ravintola-alan ammattilainen.Hän on varttunut Tukholman Södermalmilla palestiinalaisen isän ja suomalaisen äidin kasvattamana. Koko hänen lapsuutensa ajan molemmat vanhemmat työskentelivät ruoan parissa, mikä on muokannut Nidalin suhdetta ruokaan.Nidal itse on työskennellyt ravintola-alalla teini-iästä lähtien.Kymmenisen vuotta sitten hän kuitenkin seisoi tienhaarassa. Hyödyntäisikö hän pitkää kokemustaan ravintola-alalla ja panisi kaikkensa peliin? Vai jättäisikö hän alan lopullisesti?Tänä päivänä Nidal omistaa kaksi ravintolaa ja on aikeissa avata kolmannen. Hän on kirjoittanut keittokirjan Jerusalemin ruoasta ja palestinalaisesta perhetaustastaan. Menestyksestään hän kiittää kikhernettä.Ohjelmass

Kansan isä vai julma valtias? Urho Kekkonen lähti kesken lukion taistelemaan Suomen sisällissotaan, nousi 56-vuotiaana presidentiksi, ja oli suosionsa huipulla, kun suomalaisia alkoi muuttaa pois Suomesta. Urho Kekkonen syntyy ja kasvaa lapsesta nuorukaiseksi venäläisessä Suomessa. Joulukuussa 1917 17-vuotias Urho Kekkonen kirjoittaa päiväkirjaansa:  Hurrei! Suomi Itsenäinen! Se on jotain!Seuraavana vuonna Kekkonen jättää lukion kesken. Suomessa syttyy verinen sisällissota, ja Kekkonen liittyy valkoisten joukkoihin. Hän lähtee sotaan suoraan lukiosta, kesken latinan tunnin. "Ja sitä kun ajattelee, niin 17-vuotias poika on todella, todella nuori, ja sitten ollaan ase kädessä... Ja hänhän koki ja näki traagisia asioita sisällissodan aikana", sanoo historiantutkija Kati Katajisto. Valkoiset voittavat sodan ja Kekkonenkin osallistuu valkoisten voitonparaatiin Helsingissä toukokuussa 1918. Sen jälkeen hän matkustaa 150 kilometriä itään Haminaan ja joutuu tilanteeseen, josta hän vaikenee vuosien ajan. Se, mitä kev

Isoviha on yksi Suomen historian synkimmistä vaiheista, joka vaati kymmeniä tuhansia uhreja. Kolme sataa vuotta sitten, eritoten Pohjanmaalla, tehtyjä hirmutöitä voidaan nykyisin verrata jopa kansanmurhaan. Isoviha kesti seitsemisen vuotta, paikasta riippuen, ja päättyi Uudenkaupungin rauhaan 300 vuotta sitten vuonna 1721. Isostavihasta puhuttaessa voidaan sanoa, että kyse on Suomen historian katastrofista, sanoo professori Kustaa H.J. Vilkuna, joka on kirjoittanut kaksi isoavihaa käsittelevää kirjaa Viha ja Paholaisen sota.Isonvihan aikana venäläiset olivat miehittäneet Suomen. Tsaari Pietari Suuri oli antanut miehittäjille ikään kuin vapaat kädet tuhota ja autioittaa maa. Kiduttamisella ja hirmutöillä ei tuntunut olevan minkäänlaisia rajoja, ja venäläismiehittäjät tekivät hirmutöitään varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla. Ihmisiä kidutettiin raaasti, maita ja tiloja poltettiin ja lapsia siepattiin orjiksi Venäjälle. Samoista rikoksista voitaisiin nykyaikana tuomita kansanmurhana.Marjatta Heikintytär Puusti on

Millaista oli tulla kaapista 50 vuotta sitten? Siitä kertoo 74-vuotias Anders. Hän myös valottaa sateenkaariseniorikodin arkea. Lisäksi juontajat iloittelevat mahdollisilla tulevaisuudenkuvilla. Jakson vieraana on 74-vuotias Anders, joka kertoo siitä, millaista on muuttaa asumaan sateenkaaren alle eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattuun seniorikotiin. Tukholmassa sijaitseva, vuonna 2013 perustettu Regnbågen seniorboende kertoo olevansa Euroopan ensimmäinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattu seniorikoti. Maiju ja Laura pääsevät kyläilemään paikan päälle ja kuulemaan Andersilta siitä, millaista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämä on ollut vuosikymmenten varrella. Ruotsissa on ollut Suomea avoimempi lainsäädäntö, ja Suomesta muutti suuren muuttoaallon matkassa Ruotsiin monia HBTQI-ihmisiä. He alkavat nyt ikääntyä. Maiju pohtii, onko hänkin tällainen sateenkaaripakolainen, mutta Laura suhtautuu ajatukseen hieman epäillen. Tarvitsetko apua tai tukea HBTQI-kysymyksissä? Muun mua

15-vuotias Lou on avoimesti ickebinär myös koulussa. Maijun ja Lauran nuoruudessa kaikki pysyivät visusti kaapissa. Miten koulumaailma on muuttunut? Onko todellisuus yhtä hyvä kuin laki vaatii? Lou on ickebinär ja juuri aloittanut musiikkilukion. Maiju ja Laura tapaavat hänet Göteborgissa ja pääsevät kuulemaan, millaista Ruotsin koulumaailmassa tänä päivänä on. Juontajakaksikko myös ruotii, miten ilmapiiri koulussa on muuttunut vuosien saatossa. Ruotsin opetussuunnitelman mukaan ketään ei saa syrjiä koulussa, ja lain mukaan koulun tulee aktiivisesti edistää yhdenvertaisuutta. Laajan kyselyn mukaan kuitenkin kolmasosa ruotsalaisista teini-ikäisistä vastaajista koki, että heidän pitää piilotella koulussa hbtqi-identiteettiään. Maiju ja Laura pohtivat, miten koulua tulisi kehittää, jotta kaikilla olisi hyvä olla. Saamme kuulla myös Loun mielipiteen aiheesta. Jaksossa kuulemme myös pätkän Loun itse tekemästä kappaleesta In a Year From Now. Kappale käsittelee Loun omia kokemuksia, ja sitä kuunnellessa Maijulla j

Jakson vieras, rap-artisti ja transnainen Mandy Rich kertoo, mikä voima sanoilla voi olla. Lisäksi pohdimme HBTQI-sanastoa ja termien eri merkityksiä. Luvassa myös hinttari- ja marsutarinat! Tässä jaksossa Laura ja Maiju tapaavat Tukholmasta kotoisin olevan rap-artistin Mandy Richin. Mandy on kertonut transsukupuolisuudestaan ensimmäistä kertaa 30-vuotiaana, ja musiikissaan hän sanoittaa omia kokemuksiaan. Mandy kertoo, mitä hänen mielestään ihmisten pitäisi ajatella, kun he tapaavat uusia ihmisiä. Lisäksi hän puhuu siitä, miltä väärinsukupuolittaminen tuntuu. Väärinsukupuolittaminen tarkoittaa sitä, että ihminen nähdään sukupuoleltaan sellaisena, mitä hän ei ole. Hän ei silloin tule nähdyksi omana itsenään. Lauralla ja Maijulla menee välillä sormi suuhun heidän pohtiessaan koukeroisia hbtqi-termejä. Entä kuka on queer ja mitä se oikestaan edes tarkoittaa? Lisäksi Maiju kertoo hinttaritarinan, jonka Laura on kuullut varmaan jo ainakin sata kertaa. Laura puolestaan puhuu marsuista. Tarvitsetko apua tai tuke

Sarjan ensimmäisessä jaksossa käsitellään kaapista tulemisen niin vapauttavia, ihania kuin rankkojakin puolia. Lisäksi mietitään, kenet pitää hyväksyä ja miksi. Hyväksytäänkö heterot? Sarjan juontajat, Maiju ja Laura, kertovat omat ikimuistoisimmat kaapistatulotarinansa ja keskustelevat silloisesta tunteiden mylläkästä. Lisäksi omat kaapistatulotarinansa jakavat 32-vuotias Juri Skånesta sekä 19-vuotias Isaac Göteborgista. Jaksossa pohditaan muun muassa sitä, miksi kaapista pitää tulla miljoonia kertoja, miten vähemmistöstressi näkyy arkipäivässä ja kysytään, kuka täällä oikein hyväksyy ja kenet. Entä kuka on heteron näköinen, Maiju vai Laura? Ja kuka asuisi marsun kanssa, jos lapset saisivat päättää? Se selviää tässä jaksossa! Tarvitsetko apua tai tukea HBTQI-kysymyksissä? Muun muassa RFSL tarjoaa neuvontaa ja tukea. Jakson lähteitä: FRA, European Union for Fundamental Rights (2020). A long way to go for lbtqi equality. Jaskari, O. (2020). Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terv

Kun oma tausta, suomalaisuus, on lapsuuden trauman takana. Timo Järpeskog joutui jo ala-asteella oppilaiden ja opettajien silmätikuksi. Hän koki kouluikäisenä myös seksuaalista väkivaltaa. Vuosikymmeniä kestänyt ulkopuolisuuden tunne ja pelko loppuivat, kun Järpeskog pääsi traumaterapiaan. Timo Järpeskog on terapeutti, joka on aikuisena läpikäynyt oman traumaterapian. Järpeskog uskoo, että hänen lapsuudessa kokemansa trauma perustuu paljolti hänen suomalaiseen taustaansa. Oppilaat ja opettajat kiusasivat, haukkuivat finnjäveliksi ja vähättelivät. Hän joutui kokemaan myös fyysistä sekä seksuaalista väkivaltaa. Yksinäisyys, arvottomuuden sekä ulkopuolisuuden tunne siivittävät ihan kaikkea. "Heräsin yhtenä aamuna ja kroppa ei liikkunut mihinkään, tuntui ihan kuin minulla olisi ollut sellainen musta paino päällä. Olin silloin 11-vuotias." Timo Järpeskogin lapsuuteen ja nuoruuteen mahtuu lukuisia painajaismaisia muistoja, jotka vaikuttivat pitkälle aikuisikään. Hänen oli vaikea päästää ketään lähelleen ja luottam

Nuoruusiän kaverisuhteisiin pesiytyneet ikävät muistot saattavat tulla mieleen, kun yrittää solmia uusia tuttavuuksia aikuisena. Kun Ina Niiniketo muutti 21-vuotiaana Helsingistä Tukholmaan miehensä kanssa, hän tunsi ensimmäistä kertaa elämässään olevansa yksin, vailla ystäviä, parisuhteestaan huolimatta. Eveliina Suominen taas tunsi ennen Ruotsiin muuttoaan poikkeavansa sinkkuna kaveriporukastaan, jossa usea oli perheen perustamisvaiheessa. Molemmat ovat tehneet harppauksen tuntemattomaan ja solmineet uusia ystävyyssuhteita aikuisena. Ina Niinisalo perusti kuusi vuotta sitten Tukholman Suomitytöt -Facebook-ryhmän luodakseen yhteisön, jossa uusia kaverisuhteita voi syntyä. Eveliina Suominen on ryhmän jäsen ja löytänyt sen kautta ystäviä. Kipupiste -ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen terapeutti Pirita Jaaksi. Tuottaja Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigeradio.se

"Jos en voi hyvin ja mene eteenpäin, eksäni voittaa". Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa Jaanan, joka lähti väkivaltaisesta suhteesta. Väkivalta tuli suhteeseen hiljaa hiipien. Länsi-Ruotsissa asuva Jaana muutti kahden vuoden seurustelun jälkeen yhteen partnerinsa kanssa. Väkivalta tuli suhteeseen hiljaa hiipien, mies kontrolloi alinomaa soittamalla, milloin Jaana tulee kotiin, ja rajoitti Jaanan menoa ystävien ja jopa lasten kanssa. Sitten alkoivat tönimiset, lyöminen ja muut väkivaltaiset teot. Väkivalta muutti suhteen edetessä muotoaan. Mikä johti lopulta siihen, että Jaana päätti jättää miehen, joka pahoinpiteli häntä, ja mikä auttoi Jaanaa rakentamaan elämäänsä ja luottamusta muihin ihmisiin uudelleen? Jaanan nimi on muutettu. Kipupiste haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Tarvitsetko apua tai tukea? Kvinnofridslinjeniin voi soittaa nimettömänä, eikä siitä tule merkintää puhelinlaskuun. Uhrin lisäksi soittaja voi olla myös huolestunut läheinen. Kvinnofridslinjenin numero on

Jannica Niklasson erosi miehestään kymmenen vuoden avioliiton jälkeen. Nyt hänellä on selkeämmät rajat ja prioriteetit. Kipupiste haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Syksyn ensimmäisessä jaksossa juontaja, terapeutti Pirita Jaaksi tapaa Jannica Niklassonin, jonka kanssa hän keskustelee erosta, lasten tukemisesta eroprosessin keskellä ja siitä, mitä hyvää ero lopuksi toi Jannican elämään. "Kaikki oli tosi täydellistä, mutta elin jonkun toisen unelmaa. Mulla oli sellainen tyhjyyden tunne. Näyttää todella hienolta, mutta minulla ei ole sisällä mitään", Jannica Niklasson kertoo hetkestä, kun hän vietti 30-vuotisjuhliaan rivitalossa, hyvännäköisen miehen vaimona ja kahden lapsen äitinä, ystävien ympäröimänä.  Pari kuukautta myöhemmin pari erosi Jannican aloitteesta. Nyt hän elää omannäköisensä elämää. Tuottaja Heidi Herrmann heidi.herrmann@sverigesradio.se

Hannat pohtivat, ovatko Suomi ja Ruotsi erilaisuuksista huolimatta lähestymässä toisiaan lapsiperheiden arjen suhteen. Viimeisessä jaksossa Hannat myös huomaavat olevansa juuri tyypillisiä suomalaisia ja ruotsalaisia vanhempia. Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se  Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Ruotsissa lähes joka toinen avioliitto päätyy eroon, Suomessa vähän harvempi. Millaisia odotuksia isään ja äitiin kohdistuu ja mihin päätyvät lapset? Vieraat: Angela Ahola, Ruotsissa asuva vanhempi Tuomas Rajala, Suomessa asuva vanhempi Jani Turunen, Södertörnin korkeakoulun yhteiskuntatieteiden lehtori Kuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se  Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Suomalaisvanhemmat auttavat oppilaita enemmän läksyissä kuin ruotsalaiset, sanoo Ruotsissa opettava opettaja. Oppilaissa ja vanhemmissa aavan meren eri puolilla on eroa. Johtuuko se siitä, että suomalainen koulu on hitaasti kääntyvä laiva, kun taas Ruotsissa poliittiset aallot ovat vaihtaneet koulun kurssia useasti? Vieraat: Ida Prax, Ruotsissa asuva vanhempi Gabriel Heller-Sahlgren, tutkija ja kirjailija, Institutet för näringslivsforskning, London School of Economics  Harri Saramola, rehtori, Tuusulan kunta Ann-Sofie Kunell, opettaja, Västerås Kuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se  Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se