Ranskaa Raakana!

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 76. jaksossa vieraanani on Helsingin tuleva pormestari Juhani Vartiainen. Miksi Juhanan Twitter-tunnus on filsdeproust? Millaisen jäljen lapsena vietetyt vuodet Pariisissa ovat jättäneet Juhanaan? Millaista iloa ranskan taidosta on ollut hänelle elämässä? Mikä on ranskalainen bravuuri Juhanan keittiössä? Millaisia matkoja hän tykkää tehdä Ranskaan? Millaisen pormestarin Helsinki saa ranskan kielen ja kulttuurin tuntijasta Juhanasta? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 75. jaksossa vieraanani on Anneli Taimio, joka on tehnyt Taru Tarvaisen kanssa kirjan nimeltä Camembert & croissant - ranskan ääntäminen A:sta Z:aan (2021, Books on Demand). Miten kirjassa rohkaistaan ranskan ääntämiseen? Mitä suomenkielisten ranskan puhujien kannattaisi tietää nasaalivokaaleista tai frikatiiveistä? Miten ranskan r:n ääntämistä voi harjoitella? Miten aksentti ja intonaatio vaikuttavat ääntämiseen? Millaisia ääntämiseen liittyviä tärppejä Anneli antaa? Kuuntele myös 55. jakso, jossa Anneli kertoi ensimmäisestä kirjasta (Taru Tarvaisen kanssa) Ranskaa rönsyillen. Ranskan ääntämisestä voit kuunnella myös jaksosta 17, jossa Mari Wiklund antaa suomenkielisille vinkkejä ääntämisen harjoitteluun. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 74. jaksossa vieraanani on tuleva filosofian maisteri Emmi Pääkkönen. Hänen maisterintutkielmansa (Helsingin yliopisto) käsittelee musiikin käyttöä ranskan opetuksessa. Miksi Emmi halusi tutkia juuri tätä aihetta? Miten ranskan opettajat kertoivat käyttävänsä musiikkia opetuksessaan? Mitä syitä ranskan opettajat antoivat musiikin käytölle? Miten opettajat voisivat jatkossa käyttää entistä monipuolisemmin musiikkia opetuksessaan? Mitä vinkkejä Emmi antaa opettajille, jotka haluaisivat enemmän hyödyntää musiikkia? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 73. jaksossa vieraanani on ranskan ja englannin opettaja Tytti Tenhunen Otaniemen lukiosta Espoosta. Miten Tytistä tuli ranskan opettaja? Miksi hän halusi suorittaa digitaalisen oppimisen ja opettamisen erikoiskoulutuksen? Miten etäopetuksessa voi osallistaa opiskelijoita? Millaista on monipuolinen arviointi kieltenopetuksessa? Millaisia vinkkejä Tytti antaa kieltenopettajille, jotka haluavat kehittää omaa opetustaan? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 72. jaksossa vieraanani on Anna Kortelainen, jonka uusi teos on nimeltään Tulirinta. Romaani Erik Edelfeltistä (Tammi, 2020). Nuorena keuhkotautiin kuollut Erik matkusti Montpellier’n yliopistoon opiskelemaan kokeilevaa sielutiedettä. Miksi Anna halusi kirjoittaa Erik Edelfeltistä ja nimenomaan romaanin? Miten Viipuri liittyy Annan omaan kiinnostukseen Ranskaan ja ranskan kieleen? Millainen on romaanin suhde faktaan ja fiktioon? Millaisista kokemuksista Anna ammensi kuvatessaan Erikin elämää ranskalaisella yliopistolla ja siihen liittyvää ulkopuolisuutta? Miten viinikirva liittyy Erikin tarinaan? Onko romaanin teeman yhteys meidän aikamme kulkutautiin, koronaan, sattumaa? Anna lukee myös valitsemansa otteen Tulirinnasta! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com  

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 71. jaksossa vieraanani on Teresa Välimäki, jonka uusi teos on nimeltään Le Keittokirja. Pieni pala ranskalaisen maaseutukeittiön tunnelmaa ja tuoksuja (Readme.fi2020). Mistä Teresan rakkaus Ranskaan ja ranskalaiseen ruokaan on saanut alkunsa? Miten Teresa on oppinut ranskan kielen? Mikä on Le Keittokirjan johtoajatus? Millaisesta ranskalaisesta keittiöstä reseptit ovat saaneet inspiraationsa? Mitkä päivän ruokahetket ovat erityisesti Teresan mieleen? Löytyykö Le Keittokirjasta apua korona-arjen kokkailuihin? Entä mikä on Teresan mieleenpainuvin makumuisto Ranskasta? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 70. jaksossa vierainani ovat Viljami Hukka ja Anna Nurminen, jotka ovat suomentaneet ranskalaisfilosofi Georges Bataillen (1897–1962) teoksen Sisäinen kokemus (Gaudeamus 2020). Miten Viljami ja Anna ovat oppineet ranskaa? Kuka oli ranskalaisfilosofi Georges Bataille ja miksi oli tärkeää suomentaa hänen teoksensa? Mitä Bataille tarkoittaa sisäisellä kokemuksella ja ei-tiedolla? Miksi Bataille ei fanittanut projekteja? Bataille kuului aikoinaan salaseuraan, mistä oli kyse? Mitä uhri Bataillelle edusti? Entä mitä annettavaa Bataillen filosofialla on nykylukijalle? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 69. jaksossa vieraanani on ranskan ja espanjan opettaja Katriina Kurki, joka tehnyt aikuisopetukseen suunnattuja Chez Olivier (Finn Lectura) oppikirjoja. Miten opettajasta tuli oppikirjailija? Millainen prosessi on tehdä oppikirjoja? Millaisia rajoituksia oppikirjan tekemiseen liittyy? Miten digiaika on muuttanut oppikirjalle asetettuja vaatimuksia? Miten opettajat ja opiskelijat voisivat parhaiten hyödyntää oppikirjoja? Mitä neuvoja Katriina antaa opettajille, jotka ovat kiinnostuneita oppikirjojen tekemisestä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 68. jaksossa vierainani ovat kunnallisvaaliehdokkaat Eric Carver (Vihreät) ja Laura Rissanen (Kokoomus), jotka ovat kiinnostuneita edistämään helsinkiläiskoululaisten kieltenopiskelua. Tällä hetkellä kaikkien muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelu on  huomattavasti vähentynyt Suomessa, ja käsittelen syitä romahtaneeseen kielitaitoon. Mikä on Ericin ja Lauran oma suhde kieliin ja niiden opiskeluun? Miksi kieltenopiskelu olisi saatava uuteen nousuun? Mitä Helsinki tekee tällä hetkellä kieltenopiskelun edistämiseksi? Miten kieliä tulisi markkinoida vanhemmille, jotka tekevät päätökset lasten kieltenopiskelusta? Mitkä ovat tärkeimmät keinot, joiden avulla kuntapoliitikot voivat edistää monipuolista kielitaitoa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 67. jaksossa vieraanani dosentti Ilpo Kempas, joka työskentelee romaanisten kielten lehtorina Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Ilpon tuore artikkeli koskee ranskan kielen kysymysrakenteita kielenoppijan haasteena. Miksi ranskan kysymyslauseet ovat kielenoppijalle haastavia? Miten viskurilain tunteminen voi auttaa kielenoppijaa? Est-ce que -rakennetta tarjotaan usein kielenoppijalle ratkaisuksi kysymyksiin, mutta mitä sen käytössä tulee huomioida? Millaisen muistisäännön Ilpo antaa interrogatiivipronomin quand/comment jne. sisältävien kysymysten muodostukseen kirjoitetussa kielessä? Millaisista kysymysrakenteiden opettelusta kielenoppijan kannattaa aloittaa? Ja onko se niin vakavaa, jos kielenoppijan kysymysrakenteet eivät mene normatiivisen kieliopin mukaisesti? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  66. jaksossa keskustellaan Neflixin uutuussarjasta Emily in Paris, jossa amerikkalainen ja ranskalainen kulttuuri törmäävät. Vieraanani on Mikaela Moisio, joka opiskelee elokuva-alan maisterintutkintoa Brysselissä. Pariisi on Mikaelalle tuttu, sillä hän on itsekin asunut kaupungissa. Miksi supersuosittu sarja on ärsyttänyt osaa pariisilaisista? Minkä vuoksi viihteellisiä sarjoja vastaan on helppo hyökätä? Mitä netissä kiertävät meemit kertovat sarjan vastaanotosta? Innostaako Emily in Paris opiskelemaan ranskan kieltä? Ja voisiko tämä sarja opettaa meille jotakin kulttuurien välisistä kohtaamisista? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 65. jaksossa vieraanani vieraanani on Pariisissa asuva vapaa toimittaja Pihla Hintikka, jonka esikoisromaani Hetken Pariisi on meidän (Otava, 2020) sijoittuu pariisilaisiin taide- ja muotipiireihin. Miksi Pihla muutti aikoinaan Pariisiin ja millainen suhde hänellä on ranskan kieleen? Miten suomalaiskirjailija on onnistunut julkaisemaan myös tietokirjoja ranskan kielellä? Onko Pihla hyödyntänyt omia kokemuksiaan mallimaailmasta esikoisromaanissaan? Miksi kirjailija valitsi romaaninsa päähenkilöiksi kolme eri-ikäistä naista ja sitoi tapahtumat ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin tapahtumiin? Kenelle Pihla suosittelee romaaniaan? Kirjailija lukee myös otteen romaanista podcastin kuulijoille! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com  

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 64. jaksossa puhutaan kieli-ideologioista. Filosofian tohtori Susanna Hakulinen (2020) on väitöskirjassaan tutkinut suomen ja ruotsin opetusta ja oppimista kolmen maan yliopistoissa: Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa. Miksi ranskalaiset yliopisto-opiskelijat ryhtyvät opiskelemaan suomea tai ruotsia? Millaista suomen ja ruotsin opiskelu on Ranskassa? Millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja oli suomalaisten, ruotsalaisten ja ranskalaisten kielenoppijoiden profiileissa? Kokivatko kielenoppijat itsensä monikielisiksi ja millaisia kieli-ideologioita heillä oli? Miten pääsisimme eroon natiivipuhujan ihanteesta ja miksi se olisi niin tärkeää heittää romukoppaan? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 63. jaksossa vieraanani on historioitsija Ville Eerola. Hänen uusi romaaninsa Nuori Waltari (2020, Docendo) kertoo kesästä 1929, jolloin Mika Waltari matkusti Pariisiin. Miksi Ville halusi kirjoittaa kirjan nuoresta Waltarista ja sijoittaa sen juuri Pariisiin? Millainen on kirjailijan oma suhde Ranskaan ja Pariisiin sekä ranskan kieleen? Miten Ville rakensi romaanin aikaan sopivaa kieltä? Miten romaani kuvaa Waltarin suhteita Olavi Paavolaiseen sekä Elina Vaaraan ja Astrid Jäppiseen? Miksi Waltarilla ja hänen aikalaisillaan oli kaipuu metropoleihin kuten Pariisiin? Mitä nykyihminen voisi oppia nuorelta Waltarilta? Ville lukee kuuntelijoille myös valitsemansa otteen romaanista: Waltari istuu pariisilaiskahvilassa ja muistelee suhdettaan Elina Vaaraan. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 62. jaksossa teemana on ranskalaiskirjailija Edouard Louis ja hänen kaksi romaaniaan Ei enää Eddy (2014, suom. 2019, Tammi) ja Väkivallan historia (2016, suom. 2020, Tammi). Aiheesta keskustelevat kaunokirjallisuuden suomentaja Lotta Toivanen sekä kirjallisuuden ja ranskan opiskelija Mikko Viinamäki Helsingin yliopistosta. Millainen kirjailija on nuori ranskalaissensaatio Edouard Louis? Miten Louis kuvaa häpeään, sukupuoleen ja inhoon liittyviä teemoja Eddy-romaanissa? Mistä romaanissa Väkivallan historia on kyse? Millainen haaste on ollut suomentaa puhekieltä ja moniäänisyyttä Louis’n romaaneissa? Miksi suomalaislukijan kannattaa tarttua Edouard Louis’n romaaneihin? Kuullaan myös, kun Lotta Toivanen lukee otteen Eddy-romaanista ranskaksi ja suomeksi! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 61. jaksossa puhutaan ranskan opiskelusta yliopistossa. Vierainani on kaksi uutta ranskan opiskelijaa Helsingin yliopistosta, Marika Helovuo ja Iiris Karikytö. Miksi Iiris halusi tulla lukion ja yhden välivuoden jälkeen opiskelemaan ranskaa? Miksi aina ranskaa rakastanut Marika pyrki vasta nelikymppisenä opiskelemaan ranskaa ja millaisia ponnisteluja opiskelupaikan hankkiminen on vaatinut? Miltä ranskan opiskelu on tuntunut korona-aikaan, kun kurssit järjestetään pääasiassa etänä? Millaisia neuvoja Iiris antaa lukiolaisille, jotka ovat kiinnostuneita kielten ja erityisesti ranskan opiskelusta? Mitä sanottavaa Marikalla on neli-viisikymppisille, jotka miettivät, onko liian myöhäistä pyrkiä opiskelemaan kieltä yliopistoon? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 60. jaksossa keskustelen kulttuurihistorioitsija, filosofian tohtori Heli Rantalan kanssa hänen uudesta kirjastaan Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa (Gaudeamus, 2020). Keitä olivat suomalaismatkaajat, joilla oli mahdollisuus pitkiin Euroopan-matkoihin 1800-luvulla? Miten Turun Pikisaaresta pääsi aikoinaan matkustamaan Pariisiin ja muualle Eurooppaan? Miten suomalaismatkaajat kokivat Pariisin 1800-luvun toistuvien vallankumousten aikoina? Millainen kielitaito suomalaismatkaajilla oli ja miten he suhtautuivat kohtaamiinsa erilaisiin tapoihin? Mitä me nykyajan suomalaiset voisimme oppia 1800-luvun suomalaismatkaajilta? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com  

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  59. jaksossa keskustelen taide- ja kulttuurihistorioitsija Hanna-Reetta Schreckin kanssa suomalaistaiteilija Ellen Thesleffistä (1869–1954) ja erityisesti hänen Pariisin ja Firenzen matkoistaan. Hanna-Reetta on tehnyt kirjan Minä maalaan kuin jumala. Ellen Thesleffin elämä ja taide (2017, Teos) ja Annukka Mäkijärven ja Iida Turpeisen kanssa Ellen T. sarjakuvaromaanin (2019, Teos). Miksi Ellen Thesleff, säätyläisperheen tyttö, päätti parikymppisenä lähteä taidekouluun Pariisiin? Millaista oli suomalaisen naistaiteilijan arki 1800-luvun lopun Pariisissa? Miten Pariisi vaikutti Ellen taiteeseen? Miksi Ellen lähti Pariisista Firenzeen ja mikä oli Italian merkitys hänen elämäänsä ja uraansa? Miten hänen kansainvälisiä vaikutteita saaneeseen taiteeseensa suhtauduttiin Suomessa? Entä millaisia ovat Ellenin kirjoittamat monikieliset kirjeet ja mitä hyötyä taidehistorioitsijalle on ollut kielitaidosta? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 58. jaksossa keskustelen Helsingin Sanomien toimittajan Heikki Aittokosken kanssa ranskan kielestä, sen oppimisesta ja hyödyntämisestä työelämässä. Puhutaan myös Heikin tekemästä jutusta, joka koski ranskalaisten suhtautumista uuden pääministerin Jean Castexin murteeseen. Millaista hyötyä Heikille on ollut siitä, että hän ryhtyi aikoinaan opiskelemaan ranskaa ensimmäisenä vieraana kielenä? Miksi toimittajan urasta haaveilevan kannattaa osata muitakin kieliä kuin englantia? Mitä pääministeri Jean Castexin murteeseen kohdistuva kritiikki kertoo ranskalaisista? Hyväksytäänkö poliitikon käyttämä murre paremmin Suomessa kuin Ranskassa? Miksi suomalaisen on helpompi ymmärtää Castexin eteläranskalaista puheenpartta kuin pariisilaisen poliitikon puhetta? Mitkä Ranskaan liittyvät teemat kiinnostavat Heikkiä jatkossa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 57. jaksossa keskustelen Maria Petterssonin kanssa hänen tuoreesta kirjastaan Historian jännät naiset (Atena 2020). Maria kertoo, millainen prosessi oli kerätä tietoa historian naisista monella kielellä. Keskitymme erityisesti jänniin ranskalaisnaisiin ja Ranskassa vaikuttaneisiin naisiin. Kemisti Marie-Anne Paulze Lavoisier kehitti miehensä kanssa aineen häviämättömyyden lain ja keksi mitä palaminen on, mutta mitä tapahtui, kun tutkimuksen tekijä piti nimetä? Miten Josephine Baker päätyi Pariisiin vaudeville-tähdeksi, aktivistiksi, suomalaisen Jarin adoptioäidiksi ja sai lopulta ensimmäisenä amerikkalaisnaisena Ranskan valtion sotasankarihautajaiset? Mikä oli hovinarri Mathurinen uroteko legendan mukaan? Miten Jelizaveta Pilenkosta, Venäjän ensimmäisestä naisteologista, tuli Maria Pariisilainen ja Ranskan vastarintaliikkeen sankari? Millaista kaksoiselämää eli taidehistorioitsija Rose Valland Saksan miehitysvallan aikana Ranskassa? Kuunte