Ranskaa Raakana!

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 96. jaksossa vieraanani on Meri Larjavaara, joka toimii ranskan kielen professorina Åbo Akademissa. Puhutaan käsitteestä suomettuminen ja siitä, miten sitä on käytetty ranskalaisessa sanomalehdessä Le Mondessa viimeisten viiden-kuudenkymmenen vuoden aikana. Millainen lehti Le Monde on? Onko suomettuminen ollut yleisesti käytetty käsite Le Mondessa? Milloin käsite esiintyi ensimmäistä kertaa ja millaisessa kontekstissa? Miten termiä käytettiin 70–80-luvuilla? Miksi termin käyttö väheni 90-luvulla? Ja miten käsite putkahti uudelleen esiin 2010-luvulla? Onko Ranskassa koettu suomettuminen eri tavalla kuin me Suomessa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 95. jaksossa vieraanani on Inkaliisa Vihonen, joka toimii monikielisyyden ja kääntämisen asiantuntijana Euroopan komission käännöspalvelussa. Keskustelen Inkaliisan kanssa EU-kääntämisen alkuajoista ja nykytilanteesta. Miten Inkaliisa päätyi aikoinaan EU-uralle? Millainen haaste suomalaisille kääntäjille oli jo ennen liittymistä kääntää lainsäädäntötekstit ranskasta suomeksi? Miten Suomen liittyminen unioniin on muuttanut kääntäjien ja tulkkien tarvetta? Miksi ranskankielisten lähdetekstien määrä on vähentynyt EU:ssa? Miten EU-kieli on vaikuttanut suomen kieleen? Millaista on EU-kääntäjän arki nykyään? Mitä vinkkejä Inkaliisa antaa niille, jotka haaveilevat kieliasiantuntijan urasta EU:ssa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 94. jaksossa vieraanani on Karoliina Nykopp, joka on tarkastellut ranskan kielen maisterintutkielmassaan (Helsingin yliopisto) persoonapronomineja nous, vous ja on sekä niiden käyttöön liittyviä eleitä ranskankielisissä TED Talkeissa. Miksi Karoliina halusi tutkia ranskankielisiä TED Talkeja? Miten puhujat viittasivat yleisöön ja itseensä pronomineilla nous, vous ja on? Millaisia eroja oli miesten ja naisten välillä? Millaisia eleitä puhujat käyttivät pronomien yhteydessä? Millaisia vaikeuksia Karoliina kohtasi tutkielman teon aikana ja miten hän pääsi niistä yli? Mitä vinkkejä Karoliina antaa muille maisterintutkielman tekijöille?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 93. jaksossa vierainani ovat ranskaa opiskelevat lukiolaiset Lumi Gaens ja Safi Khan Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Jakso on tehty yhteistyössä Lukion kieltenopetuksen valtakunnallista kehittämishankkeen (LUKKI) kanssa ja se on osa Kielitaitoinen on ja tekee mitä haluaa -kampanjaa.  Miksi Lumi ja Safi halusivat opiskella ranskaa? Millaista on ranskan opiskelu lukiossa? Millainen kokemus oli, kun ranskalaiset lukiolaiset vierailivat Suomessa? Miksi suomalaiset lukiolaiset eivät paljon opiskele muita vieraita kieliä kuin englantia ja mitä asialle voisi tehdä? Mitä iloa ja hyötyä Lumille ja Safille on ollut ranskan taidosta? Mitä neuvoja he antavat nuorille, jotka pohtivat, kannattaisiko alkaa opiskella ranskaa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 92. jaksossa vieraanani on eläkkeellä oleva kielten lehtori Eila Kautto, joka on kirjoittanut romaanin Victor suomalainen muskettisoturi (2020, Kustannusosakeyhtiö Hai). Miksi Eila halusi kirjoittaa Pariisiin sijoittuvan seikkailuromaanin? Kenelle romaani on suunnattu? Ovatko romaanin hahmot fiktiivisiä vai oikeasti eläneitä? Millainen prosessi oli kirjoittaa romaani? Mitä romaani voi opettaa suomalaisille 1600-luvun Ranskasta? Eila lukee myös otteen romaanistaan!   Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 91. jaksossa vieraanani on alanvaihtaja ja ranskan opinnot aikuisena aloittanut Jarno Partanen, joka on syksystä 2021 opiskellut ranskaa pääaineenaan Turun yliopistossa. Mistä Jarno sai ajatuksen ryhtyä opiskelemaan ranskaa aikuisena? Millaista on ollut oppia uutta kieltä aikuisena? Millaiset kanavat somessa ovat auttaneet Jarnoa oppimaan ranskaa? Mitä alanvaihto lähihoitajasta ranskan pääaineopiskelijaksi on vaatinut? Mitä vinkkejä Jarno antaa niille, jotka haluaisivat ryhtyä opettelemaan ranskaa aikuisena?  Jarnon ylläpitämä Facebook-ryhmä Ranskaa aikuisena ja YouTube-kanava. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 90. jaksossa keskustelen suomentaja Marja Luoman kanssa Kim Thúyn romaanista Em rakasta (Gummerus 2021). Miten Marjasta tuli ranskan kääntäjä? Kuka on vietnamilaissyntyinen kirjailija Kim Thúy, joka kirjoittaa ranskaksi? Millaisia merkityksiä sisältyy romaanin nimeen Em Rakasta? Perustuuko romaani tositapahtumiin? Millaista apua käännösprosessiin suomentaja on saanut kirjailijalta? Marja lukee myös otteen suomennoksestaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 89. jaksossa keskustelen vieraani Ildikó Vecsernyésin kanssa Youtube-videoita koskevasta tutkimuksestamme. Tarkastelimme puhuttelua, tervehtimistä ja niihin liittyviä eleitä YouTube-videoiden aloitusjaksoissa suomessa, ranskassa ja unkarissa. Millaisia tubevideoita tutkimme ja miksi? Miten katsojia puhuteltiin kolmessa kielessä? Kuinka yleistä katsojien tervehtiminen oli tubevideoissa? Ketkä olivat innokkaimpia elehtijöitä? Millaisia olivat tyypilliset tubevideoiden aloitusjaksot suomessa, ranskassa ja unkarissa? Millä tavalla tubevideoiden kieli on samankaltaista tai erilaista kuin arjen puhekieli? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 88. jaksossa vieraanani on Pariisissa asuva kirjailija Kira Poutanen, jonka uusin romaani on Surun kartta (2021, WSOY). Miten Kira oppi aikoinaan ranskaa? Ammentaako Kira kirjoittaessaan omista kokemuksistaan kahden kulttuurin välissä? Millaisia kokemuksia hänellä on kulttuurieroista Suomen ja Ranskan välissä? Miksi Kira halusi kirjoittaa ylisukupolvisista traumoista kertovan romaanin? Mitä vaatii, että voi kirjoittaa suomeksi, kun ympärillä puhutaan vierasta kieltä? Kira lukee myös otteen romaanistaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. Tässä jaksossa keskustelen kahden tuoreen maisterintutkielman tekijän, Anni Hintikan ja Mikko Kukkosen kanssa (Turun yliopisto), jotka Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys Afinla on palkinnut. Anni on tutkinut englannin ja ranskan kognaattien tunnistusta suomenkielisillä ranskan oppijoilla ja Mikko on tarkastellut vastuullista muotidiskurssia ranskankielisissä sanomalehdissä. Miten Anni ja Mikko keksivät tutkielman aiheen? Millainen prosessi tutkielman teko oli? Millaisia tuloksia Anni ja Mikko ovat saaneet? Mitä he ovat oppineet tutkielman teon myötä? Mitä neuvoja Anni ja Mikko antavat maisterintutkijoiden tekijöille? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 86. jaksossa aiheena on Bernard Le Bovier de Fontenellen teos Maailmojen moninaisuudesta (2021, Art House) ja vieraanani on kirjan suomentanut Osmo Pekonen. Miten Osmosta tuli tieteenhistorioitsija, matemaatikko ja ranskan taitaja? Kuka oli 1600-luvulla syntynyt Fontenelle? Mistä on kyse teoksessa, jossa tiedemies viettää kuutamoiltoja markiisittaren kanssa tähtitieteestä keskustellen? Miksi suomalaisen nykylukijan kannattaa tarttua kirjaan? Osmo lukee myös otteen teoksesta!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 85. jaksossa vieraanani on Aino-Helena Makkonen, joka on tehnyt maisterintutkielmansa (Helsingin yliopisto) siitä, miten passé composén ja imperfektin käyttöä esitellään ranskan kielen oppikirjasarjoissa J’aime ja Escalier. Miksi ranskan passé composén ja imperfektin käyttö tuottaa haasteita suomenkielisille ranskan puhujille? Miten oppikirjoissa kuvataan passé composén ja imperfektin käyttöä? Mikä oppikirjojen kuvauksissa oli Aino-Helenan mielestä onnistunutta ja mitä voitaisiin parantaa? Aino-Helena antaa myös vinkit passé composén ja imperfektin käyttöön! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  84. jaksossa jaksossa vieraanani on historioitsija ja kirjailija Riikka-Maria Rosenberg, joka on kirjoittanut romaanin Ninon rakkauden mestari (Teos, 2021). Romaani sijoittuu 1600-luvun Pariisiin ja kertoo kurtisaanin tarinan. Miksi Riikka-Maria halusi kirjoittaa tietokirjan jälkeen Ninonista romaanin? Millainen on faktan ja fiktion suhde romaanissa? Millaisia kielellisiä keinoja Riikka-Maria on käyttänyt 1600-luvun Pariisiin sijoittuvassa romaanissaan? Kenelle kirjailija suosittelee romaaniaan? Mitä vinkkejä Riikka-Maria antaa muille, jotka haluavat siirtyä tietokirjailijasta kaunokirjallisuuden kirjoittajaksi? Riikka-Maria lukee myös podcastin kuuntelijoille otteen romaanistaan!  Kurtisaani Ninon de Lenclos’ ta voi kuunnella myös jaksoissa #39 ja #40. Lisäksi Riikka-Maria Rosenberg kertoi Mme de Sévignén kirjeistä jaksossa #52. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 83. jaksossa vieraanani on suomentaja Lotta Toivanen, joka kertoo Eric Vuillardin teoksista ja niiden kääntämisestä (Päiväkäsky ja 14. heinäkuuta, Siltala). Teoksia on luonnehdittu nimellä récit ('kertomus'), mitä se tarkoittaa? Millainen teos on natsi-Saksaan sijoittuva Päiväkäsky? Miten Vuillardin mieltymys luetteloihin ilmenee kirjassa 14. heinäkuuta? Millaisia haasteita oli suomentajalla henkilöiden nimiin liittyen? Millaista oli suomentajan yhteistyö kirjailijan kanssa? Miksi suomalaisen lukijan kannattaa lukea Eric Vuillardin teoksia? Lotta Toivanen lukee myös otteen ranskankielisestä kirjasta 14 juillet ja sen suomennoksesta! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 82. jaksossa vieraanani on kääntäjä Saana Rusi, joka on suomentanut ranskalaisen Pauline Harmangen pamfletin Miksi vihaan miehiä (Kustantamo S&S, 2021). Kuka on Pauline Harmange? Mitä misandria merkitsee Harmangelle? Mikä on pamfletin sanoma? Millaisia haasteita sen kääntämisessä oli? Miten pamfletti on otettu vastaan Ranskassa ja Suomessa? Saana lukee myös otteen tekstistä! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com  

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 81. jaksossa vieraanani on sarjakuvataiteilija ja pilapiirtäjä Ville Ranta, jonka uusin teos on sarjakuvaromaani Kuinka valloitin Ranskan (2021, WSOY). Miten Ville on oppinut ranskaa? Millainen kokemus Ranskan valloitus on ollut Villelle? Millaisia kokemuksia Villellä on kulttuurieroista? Miten Ville on oppinut toimimaan ranskalaisissa juusto- ja viinikaupoissa? Mitä neuvoja Ville antaa taiteilijoille ja kirjailijoille, joilla on haaveena läpimurto Ranskassa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 80. jaksossa puhutaan teoksesta Miesvaltaa murtamassa. Varhaisten feministien filosofisia kirjoituksia (Gaudeamus, 2021). Vierainani ovat teoksen toimittanut Martina Reuter ja suomentajat Tuomas Parsio ja Erika Ruonakoski. Millä perusteella teoksessa esiintyviä kirjailijoita voidaan kutsua varhaisiksi feministeiksi? Mitä renessanssikirjailija Christine de Pizan kirjoitti teoksessaan Kirja naisten kaupungista? Kuka oli Montaignen ottotyttäreksi itseään nimittänyt Marie le Jars de Guerney? Mitä 1600-1700-luvulla elänyt mies François Poulain de la Barre kirjoitti tasa-arvosta? Miksi julkaisun Naisten oikeudet: Kuningatterelle kirjoittanut Olympe de Gouges teloitettiin vallankumouksen aikaan? Millaisia haasteita oli suomentaa vanhoja tekstejä? Miksi nykyihmisen kannattaa lukea varhaisten feministien kirjoituksia? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 79. jaksossa aiheena on Vanessa Springoran kirja Suostumus (WSOY, 2021). Springora kertoo kirjassaan siitä, kuinka hän neljätoistavuotiaana ajautui seksuaaliseen suhteeseen kuuluisan ranskalaisen kirjailijan kanssa. Kirjasta keskustelevat kanssani Pihla Hintikka ja Päivi Koivisto. Mikä sai Springoran kirjoittamaan teoksen monta kymmentä vuotta tapahtuneen jälkeen? Minkä lajityypin teos on kyseessä? Miksi lasten ja aikuisten väliset seksuaaliset suhteet olivat laajasti hyväksytty 80-luvun Ranskassa? Miten Springora käsittelee kirjassaan suostumuksen teemaa? Miten kirja on vaikuttanut Ranskassa ja Suomessa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 78. jaksossa vieraanani on kääntäjä Kaisa Sivenius. Keskustelemme Ollivier Pourriolin teoksesta Jalkapallon likaiset legendat (2021, Teos), jonka on ranskasta suomentanut Kaisan luokka. Kirjassa kuvataan kuusi rumaa temppua jalkapallon historiassa. Ketkä muodostavat teoksen kääntäneen Kaisan luokan? Miten käännösprojektin voi yhdistää kielenopetukseen? Millaista oli kääntää teos, joka sisältää runsaasti viittauksia kirjailijoihin ja filosofeihin? Onko kirjalla antia myös sellaiselle, joka ei ole jalkapallofani? Kaisa lukee podcastin kuuntelijoille myös otteen kirjasta. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 77. jaksossa vieraanani on Janne Salo, joka on koonnut ja suomentanut teoksen André Breton Unen hiekkarannoilla Valitut runot (2020, Sammakko). Suomennosten lisäksi myös ranskankieliset lähdetekstit ovat näkyvillä. Janne sai työstään Ylen Kääntäjäkarhu-palkinnon. Kuka oli André Breton (1896–1966)? Miten surrealismi näkyy hänen tuotannossaan? Millaista oli Bretonin käyttämä automaattitekniikka? Millaista oli suomentaa surrealismia edustavia tekstejä? Mitä nykyajan kirjoittavat ihmiset voisivat oppia Bretonilta? Janne lukee myös yhden suomentamansa runon kuuntelijoille.   Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com